19.4.2018

Pelargonien hoitoa




Vanhan kansan oppien mukaan juuri nyt on kuunkierron aika, jolloin on hyvä vaihtaa huonekasvien mullat.  En noudata vanhoja kuunkiertoon perustuvia viljelysohjeita mitenkään orjallisesti, mutta isompien puutarhatöiden ajoittamisessa kuitenkin huomioin otollisemmat ajankohdat. Pelargonien mullat olisin varmaan vaihtanut tänään joka tapauksessa, vaikka nyt olisikin ollut sen kannalta huonompikin päivä :)


Olen vasta ihan aloittelija pelargonien kasvattajana. Minulla on nyt kaksi mielestäni kaunista markettipelargonia ja kolme pistokkaana hankittua kukkaa. Pink Happy Thought -pelargonin sain viime syksynä vesilasipistokkaana ja sen talvehtiminen onnistui hyvin. Nyt siinä on jo muutama nuppukin. sen pitäisi kukkia kauniin värisin yksinkertaisin kukin. Innostuneena odotan nyt ensimmäistä kukintaa!


Kaksi muuta pistokasta ovat pienissä ruukuissa, ja ne saapuivat meille eilen postissa. Molemmat ovat tuoksupelargoneja, isompi on Lady Plymouth, jota yritin jo viime vuonna kasvattaa epäonnisesti pistokkaasta ja pienempi on nimeltään Lemon Fresh.



Olen ihastunut tuoksupelargoneihin vieraillessani vanhoissa taloissa, joiden jättimäiset tuoksupelargonit saattavat olla yhtä vanhoja kuin itse talokin. Esimerkiksi Runebergin talossa Porvoossa on ihana iso palsamipelargoni, joka oli Fredrikan lempikukka. Kävin Runebergin talossa itse myöhään syksyllä, mutta kesäisin siellä on kuulemma välillä myynnissäkin pistokkaita tuosta samasta kasvista. Sellainen olisi kyllä ihanaa saada omalle ikkunalaudalle!

Tuoksupelargoneja on suosittu sisätiloissa niiden kauneuden lisäksi erityisesti niiden ilmaa raikastavien ominaisuuksien takia, kun lehtiä koskettaa, niistä vapautuu erilaisia eteerisiä öljyjä. Tuoksupelargonit myös mainitaan vaatimuksiltaan vaatimattomimmiksi verrattuna muihin pelargoneihin, ja niitä on perinteisesti pidetty kesäaikaan myös ulkona.

Ennen yleisimpiä tuoksupelaroneja olivat lääkepelargonit. Olen yrittänyt epäonnisesti kasvattaa pistokkaasta myös vanhanajan  lääkepelargonia Dr. Westerlundia, ja sen taimen tai pistokkaan hankkisin kyllä nyt mielelläni uudelleenkin kun pelargoninhoitotaitoni ovat (toivottavasti) hieman jo parantuneet.

Kyselin tämän aamuista mullanvaihtoa varten vinkkejä Facebookin hienosta pelargoni-ryhmästä. Sain  hyviä kokemukseen perustuvia ohjeita, eräs vinkkien antajakin on kasvattanut pelargoneja jo viisikymmentä vuotta.

Tiivistettyna ohjeet olivat, että pelargonit viihtyvät läpäisevässä hiekkaisessa ja/tai turvpitoisessa mullassa ja ne kaipaavat voimakasta lannoitusta. Laitoin itse nyt ruukkujen pohjalle palanutta hevosenlantaa, koska sitä meillä oli valmiina. Multana käytin  ihan tavallista luomulaatuista puutarhamultaa, koska se oli mielestäni turvepitoista. 

Vaihdoin mullat nyt vasta isommille kasveille, pienet eilen saapuneet pistokkaat saavat vielä juurtua rauhassa omissa pikkuruukuissaan. En halunnut aiheuttaa niille heti shokkia uudessa kodissa, juuri kun ne olivat selviytyneet hengissä postituksen rasituksista.

Oikeastaan tein mullanvaihdon nyt ihan viime hetkellä. En ollut lannoittanut pelargonejani vielä kertaakaan ja ne ovat kukkineet koko viime kesän ja pitkään jo nyt keväällä. 




Leikkasin samoin nyt pelargonejani aika reippaasti. Leikkaus olisi varmasti ollut parempi tehdä aiemmin keväällä, mutta pelargonit kukkivat heti pahimpien pakkasten jälkeen niin upeasti ja pitkään etten voinut niitä alkaa leikkaamaan. Nyt kun kukinta alkoi olla jo lopuillaan ja kasvit selvästi myös ränsistyivät nopeasti ihan silmissä ja ravinteiden puute alkoi näkyä lehtien värien muuttumisena, ajattelin, että uudistan ne nyt, jotta niillä on kuitenkin vielä pitkä ja valoisa kasvukausi edessään.

Otin myös markettipelargonista yhden pistokkaan vesilasiin, katsotaan miten se onnistuu, kun en ole ennen itse leikannut pistokkaita pelargoneista.

Eri pelargonilajikkeet kaipaavat hieman erilaista leikkausta ja hoitoa, harjoittelemalla ja kokeilemalla toivottavasti opin tuntemaan niiden tavat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti