8.11.2014

Puuvahausta

 Tänään minulla oli vuorossa talolla kaksi pientä pintakäsittelyhommaa. 

Ensimmäiseksi vahasin keittiön koivupuiset työtasot (ostettu Bauhausista ja käytetty myös Bauhausin kätevää sahauspalvelua). Käytin Osmo colorin öljyvahaa, sävyä Kuusi. Miinusta tosi vaikeasti avattavasta purkista, vaikka en ole mikään varsinainen keijukainen, niin tuli mieleen, että eikö Osmo colorilla ole ollenkaan mietitty, että ehkä jotkut vähän väkivahvoja raksamiehiä heikommatkin henkilöt haluavat käyttää näitä vahoja. Jouduin tosi pitkään ja vaivaloisesti vääntelemään, että sain kannen avattua. 


Levitin vahaa tällaisilla lastoilla, piti olla tarkkana, että vahaa ei tullut pintaan liikaa. En halunut peittävää valkoista pintaa, joka meinasi tulla tällä "kuultavalla" vahalla liiankin helposti. Oma tavoitteeni kun oli saada vain koivupintaan sen verran lisää vaaleutta, että tasot pysyisivät pidempään kauniin uuden puun värisinä.



Vahan levittäminen muistutti lähinnä kovaa hiertämistä ja pelkäsin jo välillä, että tuo pensselini ei kestä niin kovalla voimalla hankaamista. 


Lopputulos on kuitenkin kiva, ja ainakin suurinpiirtein ulkonäöltään sellainen mitä olin suunnitellutkin. Koska öljyvahaa on nyt tasojen pinnassa ihan minimaalinen määrä, tarvitaan pinnan hylkiväksi saamiseksi vielä lisää vahaa. Hainkin jo talolle valmiiksi Kirjovärien mehiläisvahaa, jolla olen aiemminkin vahannut pöytäpintoja, ja jolla saa ihanan luonnonmukaisen, mutta samalla hyvin käytännöllisen likaa hylkivän loppusilauksen puupintoihin.


Seuraavaksi ryhdyin valmistelemaan pienen patakaapin muutosta yläkerran pikkuvessan allaskaapiksi. Muuten halusin säilyttää kaapin kauniin vanhan öljymaalipinnan, mutta päälilevyn maalipinta oli niin kärsinyt, että se olisi mennyt nopeasti tosi huonoon kuntoon tulevassa tehtävässään, jossa se tulee altistumaan usein vesiroiskeille. 

Aloitin pesemällä pinnan vuosien saatossa kerääntyneestä liasta, jonka jälkeen käyttelin karkeaa hiomapaperia puun syiden suuntaisesti niin, että sain kaiken irtoavan maalin pois.




Kun olin poistanut hiontapölyn, ryhdyin vahaamaan pintaa Allbäckin myyränharmaalla pellavaöljyvahalla. Olen käyttänyt samaa sävyä aiemmin meidän klaffipöydän pintaan, mutta tässä uudessä purkissa väri oli kyllä melkoisen erilainen verrattuna aiempaan. No, eipä siinä mitään, ihan hyvin tämä ruskeampikin väri sopii tuon alkuperäisen hieman vihreään taittavan harmaan kanssa, mutta aiempi Allbäckin myyränharmaa olisi ollut vähemmän erottuva.


Kannessa on nyt yksi kerros vahaa pinnassa. Pellavaöljyvahaa kannattaa vedellä pintaan tosi ohuesti, koska muuten kuivumista saa odotella vielä ensi kesänäkin :) Onneksi Allbäckillä on paljon pigmenttiä heidän vahoissaankin, joten peittävään lopputulokseen ei tarvita pohjasta ja väristä riippuen kuin pari-kolme kerrosta. 



7 kommenttia:

  1. Mulla on käytössä Allbäckin väritöntä pellavavahaa, ja on hyvää. Ohut kerros sitä tosiaan täytyy laittaa, muuten käy huonosti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä ollut Allbäckin laatuun tyytyväinen, tuota väritöntä vanhaa en olekaan kokeillut, kiitos vinkistä :)

      Poista
  2. Meillä käsiteltiin lankuista tehty pöytä pellavaöljyllä, jota sävytettiin valkoiseen juuri tuon keltaisuuden estämiseksi. Monta kertaa kokeiltiin, mutta olin kyllä tyytyväinen lopputulokseen. Minä levittelin tuota öljyä ihan puuvillarätillä, se oli jotenkin helpointa. Vahaa olen laittanut pensselillä. Mutta sellaista taiturointia on tuo oikean sävyn saaminen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi vahat ja öljyt kuluvat pöytätasoilta, niin että jos tulee alussa vähän liikaa väriä niin kyllä se sitten käytössä pikkuhiljaa häviää :)

      Poista
  3. Olen huomannut, että osmot saa helpoiten levitettyä jäykällä siveltimellä. Nuo vaahtomuoviset on vähän turhan lerppuja. Tasojen suojana olen käyttänyt välillä osmon top oilia, huoltoväli on ainakin tosi pitkä. Tai riippuu tietysti käyttömäärästä. Vanhojen mööpelien pintakäsittelyssä olen vältellyt vahoja, koska niitä on todella vaikea poistaa pinnalta ja sitä ei voi enää käsitellä muulla kuin vahalla. Lakan tai maalin pintasuojana ne käy kun eivät tällöin imeydy puuhun. En tosin tiedä Allbäckin vahan koostumusta, että pystyykö esim maalaamaan päälle pellavaöljymaalilla?

    Teillä on kyllä niin ihana taloprojekti meneillään, ei voi muuta kuin ihailla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä patakaapissa vaha tuli vanhojen maalien päälle, minäkin olen yleensä käyttänyt vanhoihin huonekaluihin maalia, mutta kyllä hyvälaatuiselle luonnonvahallekin paikkansa on. Pidän tosi paljon nimenomaan tuosta Allbäckin pellavaöljyvahasta ja sitten maalin päälle sopivasta mehiläisvahasta. Allbäckin vanha tuntuu pitkään kuivuttuaan hyvin samanlaiselta kuin pömillä maalatut pinnat. En kuitenkaan osaa sanoa miten maali tarttuisi siihen.

      Poista
    2. Täytyykin testata joskus tuota allbäckin vahaa :)

      Poista