8.10.2014

Omenapuun kasvatus siemenestä

Minulla on kunnianhimoisena tavoitteena kasvattaa talon pihaan edes pari omaa omenapuuta siemenistä asti. Kaikki alkoi siitä kun kävelyretkellä koiran kanssa löysin mäen päältä vanhojen talojen keskittymän, ehkä jonkinlaisen hyvin pienen kylän tai sitten tilakeskuksen, jossa kylläkin on talojen väleissä vanhaa sireeniaitaa. 

Koska kävellessä oli tullut nälkä, niin otin tien vieressä kasvavan omenapuun alta maasta pari omenaa taskuuni. Puu ei ollut kenenkään pihapiirissä, vaan sellaisessa kohdassa, jossa joskus on tainnut olla talo ja pihapiiri, mutta jonka asutus on jo ajat sitten hävinnyttä. Omenat maistuivat ihanan raikkailta ja makeilta. Omenat ja puu näyttivät hyvin terveiltä, vaikka puu on selvästi saanut kasvaa itsekseen ja hoitamatta jo pitkän aikaa. Puu näytti ainakin satavuotiaalta ja tarkasti katsomalla sen vieressä näkyi maassa vanhan talon kivijalkaa.

Kotiinpäästyäni yritin selvitellä mitä lajiketta omenat voisivat olla, mutta todennäköisesti tämä puu on perinteinen "nurkkapuu", jonka lajiketta on melkein mahdoton selvittää. Omenat ovat melko paljon Valkean kuulaan makuisia, mutta minusta eivät kuitenkaan ihan samanlaisia. Nurkkapuuksi sanotaan omenapuuta, joka on ennenvanhaan lähtenyt kasvamaan kotitalon nurkalle kylvetystä siemenestä. Kun esimerkiksi torilta on ostettu oikein makoisa omena, niin sen siemenestä on sitten haluttu puu omaankin pihaan :) Muita vanhoja nimityksiä näin alkunsa saaneille omenapuille ovat kaikenlaiset mamman- ja mummunpuut, joiden nimissä on säilynyt tieto siitä kenen mamman kotiintuomasta omenasta puu on saanut alkunsa. 


Olen nyt kerännyt tämän puun pudokkaita muutaman ja niistä irrottanut varovasti siemenet talteen. Siemenestä kasvanut puu on aina käytännössä oma uusi lajikkeensä. Näiden omenoiden äitipuun tiedänkin, mutta omenoiden pölyttäjästä eli isäpuusta ei ole tietoa. Aika harvat omenapuulajikkeet ovat itsepölyttyviä ja siksi toivonkin saavani meidän pihalle näistä siemenistä vähintään kaksi satoikään asti kasvavaa taimea.

Näistä siemenistä siis tiedän jo, että niistä kasvavat omenat ovat ainakin jokseenkin taudinkestäviä, ne sopivat hyvin paikalliseen ilmastoon ja niiden äitipuu on vanhaa paikallista perua. Äitipuu on ainakin tänä vuonna erittäin satoisa ja se on kestänyt pahemmin ränsistymättä pitkää hoitomattomuutta, säilyttäen siis leikkaamattomankin mitä parhaimman satoisuuden. 


Kuivaan seuraavaksi siemeniä pari viikkoa suodatinpussissa, jonka jälkeen ne siirretään kylmäkäsittelyyn. Luonnollisin kylmäkäsittely olisi tietenkin silloin jos kylväisin jo syksyllä siemenet maahan, ja ne lähtisivät sitten omia aikojaan kevään tullen itämään. Maassa ja säiden armoilla olemisessa kuitenkin piilee kaikenlaisia vaaroja, jotka vähentävät onnistumisen todennäköisyyttä. Ja eihän meidän pihassa tosiaan ole vielä edes multaa, johon siemenet voisi laittaa, joten minulle ei jää muita vaihtoehtoja kuin tehdä siemenille keinotekoinen talvi jääkaapissa. Jääkaappiin siemenet laitetaan köyhässä mullassa, käytän itse yrttimultaa. 2- 4 kuukautta pidetään sopivana aikana siementen talvelle, itse varmaan pyrin lähelle luonnollista vuodenkiertoa eli joskus helmikuussa alan odotella kasvun ihmettä :)


Toivottavasti näistä siemesti muutama lähtisi kasvamaan ja saisimme omia omenapuita. Ajatus siitä, että pihassamme olisi tämän paikan vanhaa omenapuukantaa säilytettynä, tuntuu kyllä tavoittelemisen arvoiselta :)



6 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen projekti! Hauska seurata, miten omenapuun kasvatus onnistuu. :) Terveisin nainen, jonka appelsiinipuu kuihtui aina 20cm korkeana.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän parhaani ja toivotaan parasta!

      Poista
  2. Toivottavasti onnistuu!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerron sitten keväällä mitä siemenille kuuluu :)

      Poista
  3. Onko omenapuun kasvatus onnistunut?

    VastaaPoista
  4. Anonyymi23.10.16

    Miltä puu näyttää nyt?

    VastaaPoista