6.5.2014

Lastenhuoneen tyhjennys

En ole viime aikoina juuri ehtinyt käymään talolla. Sain kandityöni viimein sunnuntaina lähetettyä, ja tällä viikolla on vielä toinen koulujuttu, joka vaatii huomiotani. Sen jälkeen kyllä onneksi alkaa olla taas aikaa keskittyä enemmän rakennushommiin. 

Onneksi isäni on ollut paljon raksalla töissä ja myös valvomassa ja hoitamassa juoksevia asioita. Ja mies on sitten iltaisin käynyt valmistelemassa taloa torstaina tulevaan ekovillojen puhallukseen. Eli meillä on kohta lämpöeristetty talo! Kylpyhuone-kodinhoitohuone-wc-alkaa olla myös pian valmis betonivalua varten. Betonilattian kuivuminen tulee kestämään meillä kymmenen viikkoa, joten valu on hyvä saada tehtyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ettei se myöhemmin viivästytä muita töitä. 

Keittiön puuhellalle on jo muurattu alusta eli peti. Alustavien suunnitelmien mukaan tulisijojen muuraus pitäisi alkaa ensi viikolla.

Vuokra-asunnon viihtyisyyden eteen en ole juuri laittanut tikkua ristiin, ajatukset ovat uudessa, omassa kodissa ja tietysti myös ihan vaan tämä kiire on rajoittanut aika tehokkaasti siivoilu- ja sisustusintoa. 

Lastenhuoneen sotkuisuus kuitenkin ylitti viimeisen ylärajansa tässä jokin aika sitten. Lapset eivät ole enää löytäneet pitkään aikaan sieltä tavaroitaan, vaikka huone oli roinaa täynnä. Huoneen järjestely ei ole houkutellut minua ollenkaan, koska huoneessa vaan on liian vähän säilytystilaa romumäärään nähden.

 Pari päivää sitten aloin fiilistella ajatuksella, että keräisin kaiken turhan tavaran lastenhuoneesta isoihin jätesääkkeihin ja heittäisin pois. Tavaran poisheitto vaan on ekologisuuden kannalta aika vaikea aihe. Omatuntoni ei anna minun hyvillä mielin "kierrättää" meille tarpeetonta romua jonkun toisen riesaksi. Hyväkuntoiset vaatteet ja ehjät ja inspiroivat lelut tietysti mieluusti myyn kirpputorilla ja annan tarvitseville sukulaisille ja tutuille, mutta joitain ilmaisia oheistuotteita ja esim. pelejä, joista puolet osista on hävinnyt en kyllä ryhdy viemään mihinkään hyväntekeväisyyskeräykseen saati jakelemaan tutuilleni.  Muoviromu ei häviä maailmasta sillä, että siirrän omia vanhoja tavaroitani eteenpäin. En myöskään voi uskoa, että kirpputorilla myytävänä olevat Mc Donalds-muovifiguurit ja muut vastaavat kertakäyttölelut estäisivät muita vanhempia ostamasta lapsilleen niiden lisäksi kaupasta vielä lisää leluja, eli en siis voi itselleni perustella vanhojen tavaroiden antamista eteenpäin sillä, ettei ostajan sitten tarvitsisi ostaa vastaavaa tavaraa kaupasta uutena. Taas kerran tulin siihen loppupäätelmään, että meidän pitää vaan olla taas entistä tiukempia siinä, että emme osta (tai ota hampurilaisaterian kylkiäisenä) lapsille mitään turhaa. Enkä varsinkaan aio ostaa nyt pois kodista vietävien tavaroiden tilalle uutta tavaraa! 

 Hyvät tavarat siis lähtevät meiltä kirpputorille ja huonot tylysti energiajätteeseen.
Tästä viihtyisästä näkymästä lähdin liikkeelle:



Ryhdyin sitten tuumasta toimeen ja tein lastenhuoneessa inventaariota tavaroista. Ensimmäinen huomioni oli, että meidän lapsilla on tosi paljon kirjoja ja sarjiksia. Noh, niitä saa minun puolestani ollakin, tulevassa kodissa täytyy vaan varata niille hyvät säilytyspaikat. Suurimman osan sarjiksista pakkasin heti ensimmäiseksi ja vien ne nyt säilytykseen talon kellariin odottamaan talon valmistumista. 




Toiseksi huomasin, onneksi, että meidän lapsilla ei olekaan järkyttävän paljon leluja, tai ei ainaakaan enää sen jälkeen ollut kun keräsin kaiken sekalaisen sälän sorttiasemalle vietäväksi.  Jäljelle jäivät unikaverit,  värikynät, askarteluvälineet ja maalaustarvikkeet,  Brio-junarata ( joka on 9 vuoden aikana kasvanut aika moniulotteiseksi), kuopuksen Dublot saivat myös jäädä, samoin kuin isoveljen Legot. Lisäksi järjestin omiin pikkulaatikoihinsa Cars-autot, Barbit, ponit, kotileikin tarvikkeet, ja isoveljen leikkimiekat- ja pyssyt, pokemon-kortit ja Gogo-figuurit. Nämä kaikki ovat sellaisia, joilla lapset leikkivät ja, jotka ovat heille tärkeitä. Lisäksi säästin muutamia sellaisia juttuja, joista en ollut varma tullaanko niitä kaipaamaan, laitoin ne yläkaappiin ja sitten ennen muuttoa heitän ne pois jos kukaan ole niitä kaivannut.

Vähän karulta tietysti tuntui laittaa lasten tavaroita roskikseen, mutta toisaalta pidän sitä parempana kuin, että lastenhuone olisi itsessään kuin roskis, jossa ei ole mukava olla eikä kunnolliset lelut löydy sotkun joukosta. 

Kirpputorille päätyy pari Ikea-kassillista tavaraa, suurinosa vaatteita ja lisäksi joitakin hyväkuntoisia leluja, joilla meillä ole leikitty pitkään aikaan.

Tuntui tosi puhdistavalta saada lastenhuone järjestykseen ja ilmavaksi. Nyt kaapeissa on taas tilaa ja näiden tavaroiden kanssa on hyvä muuttaa uuteen kotiin. 
















17 kommenttia:

  1. Tuossa oikein mielikin samalla puhdistuu; arvaan, että on ihana tunne, kun on saanut turhan tavaran lajiteltua pois nurkista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsetkin nauttivat huoneen seesteisestä tunnelmasta. Ja tämä oli muuttoa ajatellen kyllä aika järkevä veto, silloin on varmasti niin paljon muuta puuhaa, että energiaa ei ehkä riittäisi jokaisen lastenhuoneen pikku nippelin ja nappelin lajitteluun.

      Poista
  2. Mä olen myös niin huono heittämään mitään roskiin. Tuntuu niin... tuhlaukselta. Aika paljon kannan sitten kirppikselle asioita 0,10 euron hintaan, kun toivon, että joku käyttäisi romuja ja riepuja vaikka johonkin askarteluun tai jotain. En koe ollenkaan, että mieli kirkastuisi tai olo puhdistuisi asioita roskiin heittämällä, vaikka toisinaan se olisi paras vaihtoehto. Viimeksi leikkasin kirppikseltä yli jääneet vaatteet matonkuteiksi, missä oli ihan järjetön työ, kun pienet vaatteet ovat yhtä saumaa ja resoria. Enkä edes osaa kutoa mattoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parashan se olisi jos jokainen tavara hyödynnettäisiin loppuun asti, näin juuri kivan ohjeen, jossa vanhasta paidasta ommeltiin tyyny, mutta siinäkin tulee kysymys, että entä jos ei tarvitse lisää tyynyjä :) Tässä uutta taloa rakentaessa on pakko ostaa aika paljon kaikenlaista, ja ehkä sisustuksenkin kanssa voi nyt tulla tunne, että kaikkea saa nyt oikein luvan kanssa ostella. Mun täytyy vaan pitää mielessä, että oikeasti ekologisin on sellainen tavara jonka jättää kokonaan ostamatta.

      Poista
  3. Niin ja onnea kandista! Se on kyllä mahtava tunne, kun saa käsistään jonkun ison kirjoitustyön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tosi mukavaa, että tuo suuri stressin aihe on nyt hoidettu pois alta.

      Poista
  4. Jotenkin ilahduttavaa nähdä täällä kauneuden tyyssijassa tuota tuttua ;D! Varmastihan lelujen ja niiden järjestyksessäpitämisen kanssa painiskellaan ihan jokaisessa lapsiperheessä. Mutta nyt saatte ihanan uuden alun tuollekin hommalle uudessa kodissa! Onnea papereiden jättämisestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä tämä lastenhuoneen täyttyminen on varmasti yksi näistä meille kaikille tutuista kulutusyhteiskunnan ongelmista :)

      Poista
  5. Tuo raivaustyö on niin paikallaan toisinaan. Nykyajan ongelma että meillä kaikilla taitaa olla tavaraa runsaanpuoleisesti, oli se sitten lelua tms.. Hirveesti Onnea kandijutusta. Opiskelu perheellisenä on oma ponnistuksensa. Teillä vielä raksaprojekti siinä rinnalla :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tarkoitus olisi vielä ennen muuttoa päästä eroon osasta meidän tavaroista, paljon on esim. sellaista keittiötarviketta, jota ei koskaan käytetä ja ne vievät vain turhaan säilytystilaa keittiössä.

      Poista
  6. Hieno raivausprojekti.

    Ihailin juuri eilen työkaveria, joka oli omista vanhoista trikoopaidoistaan tehnyt pipoja ja leggareita pienelle tytölle. Ihailtavaa kierrätystä!

    Käy kurkkaamassa mun blogissa suvilan lastenhuonepostaus, jos osaisit sanoa pelipöydän iästä jotain. Kiitos.

    VastaaPoista
  7. Mä olen aivan tosi huono heittämään _mitään_ roskiin - mutta onhan se ihan turhaa säilöä sitä kaikkea rojumäärää jolle ei enää mitään käyttöä keksi, ja jota ei enää kierrätykseenkään kehtaa viedä. Se on kyllä ihan avartavaakin, kun joutuu raivatessa kohtaamaan sen tavaramärän ja miettimään onko sille oikeasti enää mitään käyttöä. Minä kartan totuutta niin, että jemmaan niitä ensiksi pitkiksi ajoiksi ulkovarastoihin, se ei tunnu niin kamalalta kuin roskikseen laittaminen.

    Viime postaukseen piti kommentoida, että aivan ihanilta näyttivät ne maallit ja innolla odottelen millaista jälkeä niistä syntyy! pakkauksetkin oli jo niin nättejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi8.5.14

      Nykyisen asunnon säilytystilojen puute on siitä hyvä, että kaikki ylimääräinen tavara on kokoajan näkyvillä ja niille on vaan jossain vaiheessa pakko tehdä jotain. Mua hieman kauhistuttaa nuo uuden kodin vaatehuoneet, sisävarastot ja iso kellari, toivottavasti en tunge niitä ajanmittaan ihan täyteen romua.

      Terv, Pömpelin emäntä

      Poista
  8. Minä, entinen hamsteri, olen nyt tämän vuoden yrittänyt raivata tavaraa pois. Aikuisten tavaroiden kohdalla se onkin onnistumassa hyvin, mutta huoh nuo latenhuoneet… Lasten huoneissa sitä tuntuu vieläkin olevan tai ainakin siltä näyttää. Kunpa pystyisi kehittämään sellaisen säilytyssysteemin, joka oikeasti toimisi lastenhuoneessa, niin kaaoskin pysyisi helpommin hallittavana. Meillä lisäksi poika on sellainen, että hän muistaa kaiken mitä hänellä on todella hyvin. Hän ei itse suostu mistään luopumaan ja tavallaan salaakaan poistaminen ei onnistu. Jossain vaiheessa hän kuitenkin alkaa kaivata juuri sitä.

    VastaaPoista
  9. Villa Oliviasta löytyy haaste sinulle :) http://tuomarinkartano.blogspot.fi/2014/05/arkikuvahaaste-45.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, otan haasteen vastaan mieluusti!

      Poista