15.10.2013

Muistoja Amsterdamin kodista

 Asuimme viime vuoden Hollannissa Amsterdamin keskustassa, Vondelparkin nurkalla. Koti oli noin satavuotias ja joskus jaettu isommasta herrasväen asunnosta. Asunto oli aika sotkuisessa kunnossa kun muutimme sinne, asunto oli aiemmin toiminut jonkinlaisena aasialaisten opiskelijoiden yhteisasuntona ja hieno vuokraemäntämme oli enemmän kuin epäluuloinen meidänkin suhteemme, pelkäsi, että asunto olisi meidän jälkeemme entistä pahemmassa kunnossa.

 Kun ilmoitimme, että emme enää uusi vuokrasopimusta, hän päätti myydä asunnon ja hänen tullessaan yhdessä välittäjän kanssa katsomaan asuntoa ja ottamaan myyntikuvia, sainkin kiitosta siitä miten 
hyvin olimme hoitaneet asuntoa.

Asuntoon ei hollantilaiseen tapaan saanut tehdään mitään pieniäkään muutoksia, eli seinille ei saanut ominpäin naulata edes taulukoukkuja. Onneksi asunnon seinät olivat neutraalin valkoiset ja paksut samettiverhotkin vaaleansävyiset. Paksut verhot ovat Amsterdamissa tyypillisesti osa asuntoa, eli jos asunto myydäänkin, niin verhoja ei pakata mukaan. Paksut, lattiapituiset verhot ovatkin tarpeellisia keskustan vanhoissa taloissa, joissa talvisaikaan ikkunoista käy kunnon viima.

Sisäpihan puolella meillä oli katettu parveke, joka oli muutettu lämpimäksi huoneeksi. Lasihuoneesta oli näkymä alakerran naapurin pihalle. Oli hauska seurata hollantilaisen perheen elämänmenoa, keväällä ei esimerkiksi aloitettu nurmikon haravointia, vaan ränsistyneen nurmen päälle saapuivat työmiehet rullaamaan tekonurmen.  Ja pääsiäisenä perheen isä hiippaili aamuvarhaisella piilottelemaan suklaayllätyksiä ympäri pihaa.



Kolme ja puoli metriä huonekorkeutta sai meidän isotkin huonekalut näyttämään pikkuruisilta ja vaikka minulla on aika selkeä maku sisustuksen suhteen, tuntui Hollannin kodissa hyvältä  idealta sisustaa tällaista hyvin klassista ja paljon koristeellisia yksityiskohtia sisältävää asuntoa klassiseen tyyliin ja "hienommin" kuin mitä aion meidän uutta taloa sisustaa.





Asunnon vanhat manttelitakat oli harmittavasti poistettu käytöstä, ihmeellistä miten vanhoja asuntoja Keski-Euroopassakin remontoidaan poistamalla vanhat järkevät ja kauniit ratkaisut.











10 kommenttia:

  1. Oi niitä aikoja! :) Ja sisälle puhaltava viima oli tosiaan melkoinen. Kerran jopa heräsin keskellä yötä siihen, kun väliovi paukkui ulko-oven raoista käyvässä tuulessa! Ilmanvaihto kunnossa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset juuri muistelivat miten Hollannissa kuului illalla kaapista hiiren rapinaa :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos, ilmavaa tosiaan, asuntoon olisi hyvin saanut tuohon ilmatilaan rakennettua kaikenlaisia parvia ja muita yläkerroksia :)

      Poista
  3. Ihanan unisen utuinen tunnelma. Varmasti mielenkiintoinen tuo ulkomailla olonne, verhot muuten loistoidea. Pitäisiköhän meillekin hommata oikein massiivisen raskaat verhot kylmän tunnetta poistamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti nuo verhot olisivat hyvä idea Suomessakin vanhempiin taloihin. Olikohan jossakin Tuumassa kuva vanhan talon oviverhosta, joka myös kuulemma tehokkaasti esti kylmän tulon viileältä kuistilta taloon.

      Poista
  4. Teillä on ollut kaunis koti ulkomailla! Upea katto ja nuo ovet! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maria! Kävi kyllä hyvin, että löydettiin Amsterdamista noin kiva asunto. Paljon oli tarjolla myös uudemmista taloista tosi sokkeloisia ja huonokuntoisia asuntoja.

      Poista
  5. Ihania tunnelmia. Mekin tarvitaan sellainen paksu villaverho talveksi pussauskoppiin. Sieltä vetää kovasti.

    Kun oltiin viimeksi Amstredamissa, B&B:n omistaja käski viedä roskia säännöllisesti, etteivät hiiret hyökkää... Odottamatonta kerrostalossa. Olen niin tottunut, että hiiret ovat vain vanhojen puutalojen ongelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amsterdamissa taitaa olla niin vuosisatojen aikana kaupungistuneet hiirikannat, että ne osaavat kulkea kerrostaloissakin. Meillä asuivat kai pääasiassa ylimmän kerroksen asunnossa,( jossa oli kattoterassi) koska meillä rapinaa kuului iltaisin enimmäkseen meidän asunnon katosta, eikä onneksi kertaakaan löytynyt papanoita meiltä.

      Poista