17.6.2013

Ekologisen seinärakenteen valitseminen

Ekologisuus on jo terminä aika vaikea.  Jos mennään tarpeeksi pitkälle ekologisuuden ihanteessa, tulee vastaan ajatus siitä, että eikö olisi ekologisinta jättää talo kokonaan rakentamatta. Tontti säilyisi luonnontilassa, materiaaleja, kuljetuksen päästöjä ja energiaa säästyisi.

 Me ei nyt kuitenkaan olla ihan niin ekologisia, että unohtaisimme rakentamisen, ja kun meidän perhe kuitenkin tarvitsee jonkin asumuksen, niin yritämme siis nyt rakentaa niin hyvän ja ekologisesti kestävän talon kuin mahdollista.

 Rakentamisessa meidän ajattelutapamme edustaa perinteistä ekoajattelua, emme rakenna modernia teknisin innovaatioin varustettua passiivitaloa, vaan pyrimme rakentamisessa  vanhanajan järkevään ja säästäväiseen materiaalien käyttöön, ja valitsemaan aikaa kestävän huolellisen rakennustavan  ja käyttämään hengittäviä luonnonmateriaaleja. Talon muodossa ja  tulisijojen sekä ikkunoiden sijoittelussa  huomioimme optimaalisen lämmön leviämisen ja ikkunoiden kautta saatavan auringon lämmön ja valon. 

Suurena kysymyksenä meillä kuitenkin on edelleen talon seinien materiaali ja rakenne. Meille kolme mahdollista vaihtoehtoa ovat perinteinen aito massiivihirsi, liimahirsi eli lamellihirsi ja ohut hirsiseinä (70 mm) puukuitueristeen ja ilmansulkupaperin kanssa. Kaikkia näitä kutsutaan hirsiseiniksi, mutta itse ehkä puhuisin viimeksi mainitun kohdalla ennemmin ekopuutalosta kuin varsinaisesta hirsitalosta.

Ulkonäöltään näissä vaihtoehdoissa on eroja, etenkin jos massiivihirren saisi kauniisti käsinveistettynä. Ulkonäkö ei kuitenkaan meillä ole valinnan tärkein kriteeri, vaan teemme päätöksen sen perusteella mikä seinäratkaisu olisi kestävin, hengittävä, mutta kuitenkin tarpeeksi eristävä (lämmitysenergian säästö) sekä kustannuksiltaan ja rakennustavaltaan meille mahdollinen. 

Massiivihirren ja lamellin yhtenä hyvänä puolena on rakenteen nopea valmistuminen. Ulkoseinän pystyksen myötä myös sisäpinta on valmis, kun taas puukuitueristeen kanssa sisäseiniin täytyy vielä nikkaroida ilmansulkupaperit ja sisäverhoukset (meille tulisi puupaneeli). Ajan ja vaivan säästyminen tarkoittaa rakennusprojektissa tietenkin myös rahansäästöä, jota ei voi olla näitä valintoja tehdessä huomioimatta. 

Massiivihirrestä rakentaessa tulee kaikessa huomioida puun luonnolliset ominaisuudet, hirsiseinä sekä painuu, että kutistuu, joten kaikkien hirsiseinään kuulumattomien rakenteiden ja rakennusosien kanssa tulee asentajan osata hommansa ja huomioida liitoskohdissa hirsiseinän eläminen. 

Seinän pääasiallisen materiaalin lisäksi haluamme, että muutkin seinään tulevat materiaalit ovat mahdollisimman luonnonmukaisia. Hirren ekologisuudesta huolimatta läheskään kaikki hirsitalojen ja lamellien valmistajat eivät tarjoa hirsien väliin ja ovien ja ikkunoiden ympärille tiivisteeksi perinteistä pellavaa, kun taas ekopuutalon seinään saataisiin näihin kohtiin tiivisteeksi pellavanauhaa. 

Ohut hirsikehikko + puukuitueriste-seinällä saataisiin luonnonmateriaaleista tehty seinä, joka  on U-arvoltaan  0,17 , eli parempi kuin massiivihirsiseinällä, jonka keskimääräinen U-arvo on 0,40 kun käytetään vähintään 18 cm paksua hirttä.  

Koska talon energiankäyttö pitää nykyrakentamisessa pysyä entistä paremmin kurissa, ja talon E-luku lasketaan talossa kokonaisuudessaan kuluvasta energiamäärästä, seinän hyvä U-arvo helpottaisi perinteisten - ei niin eristävien - materiaalien käyttöä muualla talossa. Puuikkunat ovat tästä yksi esimerkki, puuikkuna ei ole niin energiapihi kuin uudenaikaiset alumiini-ikkunat, mutta sen valmistus ja materiaalit ovat selvästi ekologisemmat, eikä ajan kanssa puuikkunoita tarvitse uusia vaan ne voidaan korjata ja näin säästää luontoa. Samoin yläpohjaan ei tarvitsisi ekopuutalon hyvin eristävien seinien takia lisätä  jättipaksua kerrosta eristettä, jolloin yläkerran katto tulisi korkeammalle ja näin samalle pinta-alalle saadaan lisää asuinneliöitä.

Seinärakenteen kestävyys on kuitenkin meille tärkeämpää kuin tämänhetkisten energiamääräysten korkeimpien tavoitteiden noudattaminen. Talon on tarkoitus kestää sukupolvelta toiselle ja massiivihirsi onkin todistetusti rakennusmateriaali, joka kestää satoja vuosia. Suomessa on perinteisesti rakennettu todella paljon hirrestä ja vanhimmat rakennustyyppimmekin ovat hirsitaloja.  Hirsi kestää vuosisatoja ilman minkäänlaisia suoja-aineita ja maalikerroksia, ja jopa ilman suojaavia vuorilaudoituksia. 

Lamellihirsimyyjien mukaan liimahirren kerrosten välissä käytettävä liima elää puun mukana eikä muodosta hengittämätöntä kalvoa, käytännön kokemusta liimahirren kestävyydestä ei kuitenkaan vielä niin pitkältä ajalta, että tietäisimme alkavatko liimaukset kuitenkin ajanmyötä repsottamaan niin, että seinä menee korjauskelvottomaksi.

Ohut hirsikehikko + puukuiteriste taas on kehikon ostalta vastaava kuin massiivihirsi, onhan se samaa tavaraa, mutta vain ohuempi. Mutta mielestäni tämän rakenteen riski tuleekin siitä miten hyvin puu kestää siihen kiinni  puhallettavan puukuitueristeen kanssa. Puukuitueristeen ja hirren rajapintaan kun muodostuu helposti kosteuden tiivistymistä kun hirsi on ensimmäinen kylmä pinta, jonka sisältä tuleva lämmin vesihöyry kohtaa matkalla rakenteen läpi ulos. VTT on tutkinut tätä rakennetta kosteuden ja homeiden kehittymisen ostalta ja tutkimuksen tulokset ovat minusta ihan hyvät, mutta VTT kyllä myös totetaa, että tässä on mahdollinen riski olemassa. Ohuen hirsikehikon ja puukuitueristeen korjaamisen vaikeus on myös kysymysmerkki, onnistuuko kengittäminen eli alimpien hirsien vaihto tarvittaessa, vai meneekö koko seinä kerralla uusiksi?

Käytännössä rakentaja ei yleensä voi valita vain yksinkertaisesti parasta materiaalia, vaan myös kustannukset on otettava huomioon. Materiaalin hinta on vain pieni osa seinän hinnasta: pystytys/asennus, sisäpintojen mahdolliset levytykset, ikkunalautojen ja listojen asennukset ja sisä- ja ulkomaalaus ovat kaikki kulueriä, jotka pitäisi osata nyt arvioida kunkin materiaalivaihtoehdon kohdalla erikseen. 

Lapsiperheessä, jossa toinen aikuinen on usein työnvuoksi poissa Suomesta, olisi nyt osattava myös realistisesti arvioida kuinka paljon lisätyötä asennuksen lisäksi kuhunkin vaihtoehtoon kuuluu ja kuinka "avaimet käteen" -asennuksia eri rakennevaihtoehdoille on mahdollista saada. 

Myös ns. projektinjohto vie omakotitalonkin rakentamisessa paljon aikaa, etenkin kun meidän toivomukset ovat kaukana tavallisimmista ratkaisuista. 

Olemme pyrkineet siihen, että saisimme tilattua talon säältä suojaan asennettuna. Käsinveistettyjen massiivihirsien kanssa näyttää nyt siltä, että tällaista tuotteistettua talopakettia kattoineen ja ikkunanasennuksineen ei ole juuri nyt saatavissa, varmaankin valmistajien omilla talomalleilla talon voisi hyvinkin saada, mutta meillä lisärajoitteita tulee omista piirustuksista, jotka noudattelevat enemmän parin vuosisadan takaisia mittoja, kuin nykyrakentamisen standardeja. Hyviä tekijöitä on kuitenkin löytynyt ja selvittelemme edelleen kuinka laajan asennuksen hirsikehikon lisäksi olisi mahdollista saada. 

Kaikenkaikkiaan tässä on nyt käsillä
suurten päätösten hetket, kun toiveet kohtaavat todellisuuden. Olisi ihanaa, jos meillä olisi mahdollisuus olla huomioimatta aikatauluja ja budjettia, mutta mennään nyt näillä realiteeteilla, jotka ovat meidän perheelle tässä elämäntilanteessa mahdollisia.
























12 kommenttia:

  1. Tän pariskunnan mies kulkee välillä mun junassa ja kerran juteltiin rakentamisesta. Ovat nyt rakentamassa olkiseinäistä piharakennusta.

    http://www.luomura.com/talotarinoita/arkkitehdin-ekotalo/

    Kiinnostavaa, ehkä pikkasen extremeä, mutta saattaa herättää ajatuksia. Pariskunnan rouva on se tadelakt asiantuntija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo linkki pelasti mun päivän! Oon kyllä joskus aikaa sitten lukenut tuosta heidän talosta, mutta en enää muistanutkaan, että se tosiaan on tuollainen ekopuutalo, samoilla materiaaleilla kuin mitä tuo meidän yksi vaihtoehto on.

      Mun oma tausta on niin vahvasti noissa perinnerakennusjutuissa, että usein unohtuu kuinka hyviä ja hienoja taloja voidaan tehdä myös innovatiivisemmilla materiaaleilla ja rakenteilla. Kokeellisempiin savi- tai olkitaloihin ei minulla riitä rohkeutta, mutta puu + ekovilla on kuitenkin niin jo paljon käytetty rakenne, että se tuntuu ihan turvalliselta vaihtoehdolta.

      Olisi kyllä mahtaaa elää ilman kännyköitä ja tehdä ruokaa vain leivinuunissa, mutta luulen että ekan päivän jälkeen mies olisi jo ihan hermoraunio kun ei saisi hoidettua töitään ja itse käräyttäisin uunipuurot pohjaan ja sitten pitäisi lähteä kuitenkin autolla lähimpään hesburgeriin :D


      Poista
    2. Entä jos sä olisit yhteydessä ton pariskunnan rouvaan, ymmärtäisin että se on arkkitehtinä aika uniikki Suomessa. Puhuisit sen kanssa just noita materiaalivalintoja läpi?

      Mä jäin tavallaan miettimään, että eristetäänkö me liikaa. Meillä on ulkolaudoitus, tervapaperi, hirsi, 22 mm puukuitulevy, pinkopahvi ja tapetti. Me siis lisätään ne puukuitulevyt. Ohuempikin varmaan riittäisi, paksumpi on helpompi, kun se on jäykempi.

      Musta olisi kiva tietää mitä sä teet työksesi! (Ja mun yks tuttu on sun miehen työkaveri, ymmärsin.)

      Poista
    3. Hyvä ajatus, katsotaan jos saisin vielä meidän aikatauluun sopimaan konsultointia.

      Minusta teidän seinä kuulostaa normaalilta vanhan talon rakenteelta, kunhan vaan tuuletuksesta on huolehdittu.

      Oon vielä opiskelija, opiskelen Helsingin yliopistossa museoaineita, mua kiinnostaa sekä rakennustutkimus, että kansankulttuuri, ja toivottavasti jonain päivänä valmistunkin :)


      Poista
    4. Aaa, mulla on kaksi kaveria samantapaisella taustalla museohommissa.

      Poista
  2. Kerta kerran jälkeen ihailen teidän jaksamista etsiä tietoa perinne- ja ekologisesta rakentamisesta! Mutta kun noin perusteellisesti asioista ottaa selvää, voi kyllä tyytyväisenä asustella loppuelämänsä talossa, jonka jokaisen tekotavan ja ratkaisun allekirjoittaa hyvällä omallatunnolla. Jos olisimme samanlaista tekemässä niin tämä sun blogisi kyllä olisi yksi varteenotettava tietolähde!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon itsekin, että pystyttäisiin tekemään tietoisia valintoja, ettei oltaisi vain myyntipuheiden varassa.

      Vaikka tuntuu välillä jotenkin hölmöltä kirjoitella julkisesti meidän ajatuksita, niin kun itse olen huomannut kuinka vaikea on löytää kokemuksia eko - ja perinnetalojen rakentamisesta, niin yritän nyt itse ainakin kantaa korteni kekoon, että jollakin muulla asiasta kiinnostuneella olisi mahdollisuus lukea meidän kokemuksista.

      Poista
  3. Anonyymi22.6.13

    Terve.

    Meillä on samantapaiset pohdinnat menossa, talonrakennusprojekti siis alkamassa.

    Tuohon ohut hirsi+puukuitueriste ratkaisuun kommentti: hirsi kannattaa ehdottomasti laittaa sisäpuolelle ja eriste ulkopuolelle. Seinärakenteen pitäisi harventua ulospäin mentäessä. Mm. Panu Kaila suosittelee hirttä sisäpuolelle ja eristettä ulkopuolelle.

    Teillä on ilmeisesti haave painovoimaisesta ilmanvaihdosta. Puhdas hirsitalo on ymmärtääkseni lähes mahdoton saada painovoimaisella ilmanvaidolla. Energialaskelmassa oletetaan automaattisesti että talossa on lämmöntalteenotto. Sen puuttuminen tarkoittaa esimerkiksi seinän eristepaksuuden lisäämistä. Eli edes tuo u-0,17 ei välttämättä riitä painovoimaiseen.

    En ole asiantuntija, mutta viime aikoina olen asioita selvitellyt.
    Meilläkin on haave painovoimaisesta ilmanvaihdosta, tällä hetkellä näyttää siltä että pitää valita kappaletavaratalo paksulla eristeellä.

    Onnea teille prjojektiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,

      Hienoa, että löysit tänne blogiin, toivottavasti kommentoit tulevaisuudessakin, vertaistuki ja vinkit ovat aina tervetulleita!

      Olemme ajatelleet nyt jättää pois vaihtoehdoista tuon hirsi+puukuidun, emme ole löytäneet oikein meitä täysin vakuuttavaa perustelua sille miten rakenne pysyisi pidemmänpäälle kuivana. Uskon kyllä, että rakenteen voi toteuttaa ihan turvallisestikin, mutta koska tietoa ei löydy meidän mielestä tarpeeksi, niin mieluummin otamme taloon aidot hirsiseinät ja teemme sitten kompromisseja muualla talossa, esim. paksumpien yläpohjan eristeiden ja talotekniikan kanssa.

      Yritämme saada taloon jonkinlaisen hybridi-ilmanvaihdon, olen tänne blogiin joskus linkittänyt Niben lämmöntalteenottomoduulin, josta poistoilman lämpö saadaan yhdistettyä maalämpölaitteistoon. Tuollaisen laitteen kanssa meille voisi siis tulla säädettävä koneellinen poisto lämmöntalteenotolla. Mutta tähän ilmanvaihtoasiaan en kyllä ole juurikaan vielä perehtynyt, enkä tiedä vielä ollenkaan voisiko tuollaisen järjestelmän meille toteuttaa ja onnistuuko se energiamääräysten puitteissa.

      Toivottavasti teillä sujuu myös projekti hyvin!



      Poista
  4. Moi, kiitos vierailusta meidänkin taloblogissa (www.talojakala.fi)! Kiinnostavaa kuulla teidän kuten muidenkin kommentoijien projekteista. Samojen teemojen äärellä ollaan. Ei tämä ole helpoin tie rakentaa, mutta haluan myös uskoa, että aina helpoin tie ei myöskään ole oikea tie. Tsemppiä siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, Mukavaa, että tulit vastavierailulle!

      On ilo huomata, että emme ole yksin, vaikka välillä vaikuttaakin siltä, että toivomuksemme talon suhteen ovat aivan ennenkuulumattomia :D

      Kiva, että pidätte myös blogia teidän projektista, viime syksynä kun ostimme tontin en löytänyt oikeastaan yhtään rakennusblogia, jossa oltaisiin selkeästi painotettu ekologisia ja perinteisiä arvoja.

      Poista
  5. Hei!
    Olen seurannut blogiasi kauan ja luullut että remontoitte vanhaa 1800-luvun taloa! Ja sit huomasin että se olikin uusi! :) Me olemme rakentamassa juuria samantyyppistä klassista ja ekologista hirsitaloa. Olemme melkein päätetty valita massiivi/perinnehirsi, koska mekään emme luota lamellin liiman kestoon. Pitäisi tällä viikolla päättää, minkä hirsi-vaihtoehdon otamme... Minkä vaihtoehdon valitsitte ja miksi? :)

    yst.terv. Ida Vaasasta

    VastaaPoista